torstai 25. huhtikuuta 2013

Kiukuttomat kuulumiset

Huih, että viime kertaisesta kiukuttelusta on aika juossut nopsaan. 
Tässä on postilaatikko kolissut vähän päästä.
Pilvi laittoi Villa Idurin arpajaisissa minulle voiton!
Voitto tulikin ihan niin hyvään saumaan kun vain voi.
Kiitos Pilvi!

Sillä meidän kellarin kuoppa näyttää tältä:


 Ja ulkoa niin sopivasti jo lahonnut tiukkaan takakenoon.
Hätähän ei ole aivan tuon näköinen. Kellarin on kyllä tytöt tumpanneet täyteen skebeliä, mutta seinät on muurattu vahvaan malliin ja ovat aika uuden oloiset. Sisäänkäynnin rottelo on laho, eikä paljon pakkasta pidä talvella. Tarkoituksena onkin kirjan mukaan rakennella uusi sisäänkäynti ja sisä portaat sekä kunnon tiivis ovi.  Tämä onkin helppo nakki kun kirjassa on minunlaisille hosuleille oikein kuvan kanssa selostettu, ei siis tarttee sana sanalta lukea jos on liian kova kytö hommiin. 

Bikke taasen muisti minua nopeudestani.
Blogissaan antoi ensimmäiselle kommentoijalle kolme kukkapussia.
Ihastuttavia ovat! Odotan oikein, että pääsen pihalle ne laittamaan. 
Kovasti vielä täytyy toivoa, että kasvaavat. :)
Kiitos Bikke!

Sitten rouvviin.
saapuivat tänään meille kahden kukon kanssa.
Pari viikkoa hoidamme myös kolmea ylimääräistä rouvvaa, kunnes kukkonsa kanssa muuttaavat oikeaan kotiinsa.
 Taitaavat huipputyyppejä olla. Vielä en itse uskaltautunut aituuseen, miehen pistin kokeeksi nokkiivatko, eivät nokkineet. ;)
 Saapas nähdä rupeaako maalaisvekkari meitä aamuisin herättämään. 
Tytötkin kerrankin hiljenivät ihmettelemään. Late joutuu hieman nyt tuumimaan mitä nuihin sannois.

Ja Kipa, Late voi hyvin, tänään kuului normaalia vaimeampaan huuto. oli vetänyt juomasankon päähän ja rivan korvien taakse. Älä kysy miten! :D


Tässä vielä loppuun kuva meidän takametsän joelta. 
Mummojen tekemä silta taitaa olla tiensä päässä. Tilalle olen toivonut nuuskamuikkusen siltaa. 
Aina kun hääräilen keittiöhommia tuvan ikkunan äärellä ja näen tuon joen tulee mieleeni Pauli Hanhiniemen Joki- laulu. Harmi kun en juutuupistakaan löytänyt alkuperäistä. 
Mutta niin se sanoo siinä, että joki ei jäädy koskaan, kuin uutisen kerrot sen.

Nyt hyökkään vielä bebejen kimppuun, jonka jälkeen juustokakut ja kuppikakut odottavat.
Meillä ja naapurissa tupla synttärit viikonloppuna. Leivon tarjottavat ja lähden töihin viikonlopuksi karkuun herkuttelua!


puhtia loppuviikkoonne ja kiitos tsempeistä!
Elo tosiaankin maistuu taas mukavalta uusissa hiuksissa ja auringon sulattaessa pihaa. Tosin juoksu ei kulje vieläkään rullaten, mutta kovasti yritän. 
Ei yhtään niin kiukuta kuin viimeksi!

-Jonna-

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Purnutus kuulumiset

Kovasti yritän pitää blogini hyvän mielen ja ihanien ajatusten paikkana. Nyt vaan viimepäivinä hukuttavan kiireen keskellä ei mieltä ole paljon nostattanut. Pakko siis vähän purnata, jospa huomenna taas aurinko paistaisi!
Jospa en pahoittaisi kenenkään mieltä valitusvirrelläni. 

Loma ja reissu hujahti syödessä ja ostoksia tehdessä rattoisasti ja viikon arkeen paluu on ollut entistä tiukempi. Fiilis ollut maassa vesisade lössyn ja ainaisen kiireen tunteen vuoksi.
Aloitin tässä pari viikkoa sitten juoksukoulun, eikä sekään ole paljon itsetunto propseja nostattanut kun juoksu askel on kuin lyijyn lujien koipien riipomista. Juu ei rullaa juoksu ei. Kovasti opettaja lupasi, että juoksen juhannuksena kympin, mutta naurattaa ajatuskin että kykenisin sellaiseen. 
Diettiäkin täytyisi pitää, mutta ressinamit ovat jatkuaan loppu!
Kuin piikkinä lihassa postista tuli lappunen, että paketillinen veet-tuotteita on saapunut Buzzadorilta. Voi jee, ihankun en muuten olisi huomannut etten ole muistanut pitää itsestäni huolta. 

Kovasti olen tehnyt huippulöytöjä vanhojen huonekalujen suhteen, ne vain rojottavat omassa ja naapurin aitassa. Myös tsoppailu helmiä olen löytänyt, mutta kuvaileminen ei ole paljon huvittanut. Olen myös löytänyt lumen alta meidän savusaunan sekä maakellarin (!), niin jo nekään ei kiinnosta vaan lahoaavat pystyyn minun inspistä ootellessa. 
Aittaa yritin yksi päivä purkaa, mutta parin roju kassillisen jälkeen totuus silkan sonnan määrästä painoi vasten kasvoja ja päädyin lopettamaan. Haaveet ja suunnitelmat kyllä kukkii kyseisen aitan suhteen, toteutus vain puuttuu. Pakko nyt vielä kertoa, että niiden aittojen, navetan ja savusaunan ympärykset ovat miinoitettu taitavasti koiran sondeilla. Pihamme on kelvannut naapurinkin kakkakoneelle mainiosti hotelli helpotuksesi. 
Nyt vielä pisteenä iin päälle kanala on rakentunut osaavissa käsissä minun lomaillessa hyvään malliin, muttei täysin valmiiksi. siihen pisteeseen se jäikin ja viikon päästä pitäisi tyttösien kotiutua. Taitaa olla kirjaimellisesti vapaita kanoja meillä..
Luonnollinen kiertokulku minun kohdalla on tämän viikkoa ollut aamulla töistä kotiin-huomenna takaisin töihin systeemillä. 

Voi kun haaveissani olisi Magdaleena- lastenlaulun tyttönen. "Sukat on sillä makkaralla, se lentää päivänkakkaralla ja kylpee yhdeksän pilven alla ja pupuja sillä on pöydän alla ja perhonen korvanlehdellä."
Heti kun löydän työn, jossa voin elää Magdaleenana kotona miihaillen ja kaikesta ihanasta nauttien vaihdan alaa!

Harmittaa kuin pikkupöksyt Minniä.

 
Ensiviikolla kun olen taas kotiunut sankarittaren roolista ja pelastanut puolen Savoa (NOT) aion olla paljon paljon paremmalla fiiliksellä ja mennä kampaajalle. Siitä penkistä ponnahdan oitis ihania pihahommia tekemään ja reipastun odottavien ompelus tekeleiden suhteen. Kanalan ja kanilan viimeistelen ja otan tytöt vastaan hienoon upouuteen häkkiin. Silloin minulla on pupuja navetassa ja aitassa perhosia. Niinja, jaksan juosta hyvin kotiläksylenkit ja en syö yhtään namia!

Villa Päivärinteen postilootaan on muutamia ihania paketteja tupsahdellut, kiitos teille niistä! Palaan niiden sekä muista blogeista saamieni haasteiden ja tunnustusten pariin pian. :)
Tervetuloa myös mukaan uudet lukijat!
Kiireessä en ole oikein ennättänyt blogi vierailulle, mutta lupaan ensiviikkolla entistä ehompana taas saapua juttusille toverit!

Näissä maailmanloppu fiiliksissä ja inspistä odotellessa
-Jonna-


torstai 11. huhtikuuta 2013

tyttöset

Terveiset tytöiltä!
Meidän lampailla on arki ruennut rullaamaan heti hyvin. Ruoka-ajat ovat säännöllisesti aamuin illoin, mutta vierailijoita saavat useampaan kertaan päivässä. 

 kovin ovat seurallisia eläimiä ja juttuunkin jo tullaan hyvin. ;)
Tässä Lambi syöttökaukalossa esiintyy kuvaajalle.

Koiran pyllykuvassa nyt ei sinänsä ole naurun asia, nimittäin late-lammas tuossa kuohkii heinää kun elokuvissa ja kohta tulikin ja pökkäsi samaa sikkurahäntää pyllylle. Kylläpäs kingillekkin Lucalle iski hätä. :D 
Late pitää huolen koirien ja lampaiden arvovallan eroavaisuudesta.

Olen pikkuhiljaa ruennut leipää ja porkkanaa tarjoamaan lampaille. alkuun ravistivat päätään kieli pihalla, kun oli niin kauheaa murua. Nyt jo menee vaivihkaa kun mukavia juttelee tyttösille ;)
Odottelenkin jo, että saadaan lampaat pihalle ja ovat kokoajan silmän alla ja seurattavissa, ovat ne niin loistavia!
kuukauden sisään pitäisi vielä kaksi muuta tyttöstä tulla laumaan.

Eilen käväisin oikeen isossa cityssä olevinaan tsoppailu reissulla. Mukaan tarttui 50m kanaverkkoa. Olisi omaltakin kylältä sitä saanut.. 

Lähdemme huomenna reissuun, joten katsoin parhaaksi esitellä äidille vasaran paikan ja minne kanalaa suunnittelin. Jospa vaikka YYA-sopimuksen nimissä meillä olisi kanala kun kotiudumme! ;)

 Tässä vielä kuvaa näistä nuppusista. Herra on laskeutunut lopullisesti pankolta ja nukkuu siellä missä me muutkin (valitettavasti). En ole aivan varma, mutta epäilen että viisi samaan sänkyyn voi kesähelteillä olla liikaa.. 
Huolestuttaa vähän tuo Killi herra. Kovin laiska eikä uloskaan enää haikaile. Toisaalta jo viimevuosina talvet on pääsääntöisesti vierähtänyt sisällä. Löysin kuitenkin siltä nyt maharöllykästä laikun, jossa vain pohjakarvaa. Toisaalta taas sekin, että röllykkä voi hiertää niin, että karvat hankaantuu pois. Minnikin omaltaan osaltaan auttaa Killiä karvapeitteen kevennyksessä. Juomista menee myös miltei kuppi päivään. Huolestuttaakin, ettei olisi kilpirauhasvaivoja herralla. Ehkä pian tohtorilla käytävä meidän.

Tässä vielä viimehetken pakkailujen keskellä lähden piipahtamaan katsomassa muutamaa vanhaa aarretta. 
Naapurissa olisi myös kaksi kaappia, joista saisin toisen valita. Valinta vaan taitaa olla niin hankala, etten osaa tehdä sitä. Ehkä taidan tänne laittaa äänestyksen pystyyn jos en itse osaa päättää. 

Aurinkoa viikonloppuihinne!
Minä palailen linjoille entistä ehompana ja syöneempänä ensi viikosta!
-Jonna-

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Rätti sulkeisissa

Tuntuu, etten ole tänne blogiin saakka ennättänytkään näillä vapaillani. Tässä kolmatta iltaa kirjoittelen postausta, vihdoin saan jotain aikaiseksi. 
Tuntuu myös, etten ole tainnut kotonakaan keretä oikein mitään tehdä. 
No vähän kuitenkin ennätin virkkailla.
Kun jokapaikassa nyt virkkaillaan tiskirättejä, niin ajattelin minäkin virkkailla niitä.


Ne olikin aika koukuttavia. Nyt aloitin sellaisen pitsi mallin, mutta en oikein ole varma nuinko tuosta valmiina rättiä saa.. 
Saapas nähdä näiden käyttöominaisuudet, pyyhkiikö hyvin ja tuleeko puhdasta. 

Nyt taidan ryhtyä laukun pakkaamiseen ja aamulla työhommille. 
Ensiviikolla lähdetäänkin sitten vähän reissuun ja rentoutumaan! 
Oi että on ihan loman tarpeessa olo. :)

-Jonna-

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Pala pääsiäistä (ja kakkua)

Pääsiäinen taittuu meillä rauhallisissa merkeissä. Naapurissa mopokortti synttäreitä juhlistettu ja kotosalla perinteiset suklaa(kakku) ähkyt pyöräytetty. Huomenissa suuntaankin sitten työhommiin, missä loppu pääsiäinen vierähtää. Toivottavasti muistan aamulla nousta, kun kelloja käännetään.



Laittelin jos jonkin verran pääsiäistä tänävuonna. Ihanan piristävää tuo keltainen väri!


Toivon niin, että saisin nuo helmililjat elämään sulaan maahan saakka, jotta voisin istuttaa penkkiin kesäksi.


Kakkuakin siis OLI.

Taidan vielä esitellä loppuun oikein päivänasu kuvan. 
Mitenkään siis dissaamatta niitä kanssabloggareiden kauniita kuvia. :)


Näissä ruususissa on niin huippu lampolassa tehdä hommia ja kesästä haaveilla! Ja ah, että päivä hymyilee paljon enemmän. 

Rauhallista pääsiäisen jatkoa teille kaikille!
-Jonna-

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Saanen esitellä!

Niin vain ensimmäinen päivä lampaiden kanssa on vierähtänyt hyvin.
Jännä tämä päivä kyllä on ollut! Naapurista käytiin noin kymmenen kertaa vierasilla lampolassa. 
Tällä erää meille tuli siis kolme määkivää ja kun mammalammas tekee karitsat niin tulee vielä kaksi. 
Tämä mammalammas onkin oikea viekas. kaksi kertaa karannut teuraskuormasta astuttavien joukkoon, no siinä siunatussa tilassa nyt ja pelastautui meille! 

Tarkoituksemme lampaiden otolle oli lähinnä kotieläimiksi. Toki emme voi olla käyttämättä niistä tulevaa hyötyä, villaa. Pääsiäispöydässä eikä rosvomontussa meidän lemmikkejä ei näy. Tarkoitus tarjota näille muutoin poistettaville rakkauksille onnellinen vanhuus.

Tässä kuvassa Vasemmalta Late-lammas, Lambi ja Sutki
Täytyy nyt ihan huomauttaa, ettei minulla ollut vaikutusvaltaa kuin Lambin kohdalla. :)
Lambi onkin lempparini, jonkun sortin kromosomi häiriö, jonka vuoksi hyvin pieni kooltaan. 

Ovat kyllä kovin fiksuja eläimiä. Menisi aikaa tunti tolkulla lampolassa kummastellessa. Toisaalta kiinnostus on molemminpuoleinen. Tänään muita navettahommia tehdessä meitä seurattiin tarkkaan.
Odotan jo innolla, kun tutustumme kunnolla ja minua odotetaan hurraa huudoin ruoka-aikaan


Karsinaa tehtiin muutamana päivänä. Työmäärä ja kustannukset jäivät hyvin vähäisiksi, sillä tämä tila on entinen lehmänavetta. Tosin hyvin vanhaa tyyliä omaava ja hyvin ilmastoitu, mutta kaikin puolin lampaille hyvä paikka asustella. Sähköjä rakennukseen ei tule toistaiseksi, mutta jonkun sortin myrskäri ratkaisu riittänee pimeämpänä aikana siellä käydessä.

Sopeutuminen koirien suhteen ei ollut yhtä tyylikäs kuin meidän.
Mies arvioi karkeasti tilanteen niin, että Luca tarttuisi kannikkaan kiinni.
Tosiaankin Luca ärhenteli ja hermoili, kun tilan herruus on taas uhattuna. Late-lammas iski sorkkaa lattiaan kuin Justiina jalkaansa sen merkiksi, että alatkos käyttäytyä. Toistaiseksi ei vielä käyttäydytä.
Minnistä arviomme oli suoraa kurkkua ulvonta. Väärään meni, Minni hiljeni ja haltioitui pitkiksi toveiksi vain katselemaan. Kovasti kiinnostaisi, vaan rohkeutta puuttuu.
Osoittautui siis laulavaksi lammaskoiraksi ensimmäiseltä tapaamiselta, huippua!

Tässä vielä kuvaa sohvaperunoista ja uudesta sohvasta. Meilläkun omalla loppui tila nuiden ryökäleiden vuoksi.

Ilta terkuin
Lampuri
-Jonna-

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

päiväni minuna



Jovelan talopäiväkirja blogista tuli haaste joka on samalla myös arvonta, missä haastettiin lukijat jakamaan päivänsä tapahtumat blogissa.
Tähän Johanna oli ajatuksen saanut siitä, kun hänen ajankäyttöään oli (muutkin) lukijat ihastelleet, kuinka kerkeäväinen hän onkaan.

Tätä ajankäyttö asiaa itseasiassa pohdiskeltiin kotosalla yksi ilta menneellä viikolla.
kun kutakuinkin "normaaliksi" kutsuttu elämän rytmi on päivät arkena töissä, viikonloput vapaalla harrastukset ja kotihommat iltaisin sekä yöt nukutaan. Toki puoliksi meidänkin perheen elämän rytmi on tällainen. 
Kuitenkin puolet arjesta pyörii vuorokauden ympärillä, ei viikkojen tai viikonpäivien.
Vuorokausia on yleensä kaksi peräkkäin, 48 tuntia ja toinen puolisko on kolme vuorokautta, 72 tuntia.
Ensimmäisen pätkän olen aina töissä, jälkimmäisen vapaalla. 
Töissä ollessani en tule iltapäivällä kotiin, siivoamaan ja ruokaa laittamaan. ylipäätään edes kotiin nukkumaan. 
Koti elämä on siis 72 tuntia jolloin yritän hoitaa kaikki pakolliset asiat, asiat joita tekee mieli tehdä ja ennenkaikkea levätä.
Kuitenkaan en tällaisen elämänrytmin äärelle ole joutunut pakosta, vaan aivan oma-aloitteisesti hakeutunut. parempaa ei minun tahdilleni olekkaan elää. Olenhan melkein jokatoinen päivä vapaalla! :)

Päiväni minuna on ennemminkin vuorokausi minuna, sillä elämä ei rajoitu päivään.
Perjantai iltana pötkähdin noin yhdentoista aikaan töissä nukkumaan, haaveissa kyllä hieman oli hyvää unta.
Pahaa aavistamatta 01.57 oli jo mentävä työtehtävälle.
02.40 takaisin lämpöiseen punkkaan ja unille.
03.26 on the road again.
06.12 takaisin ja vielä hetkeksi ennen kellon laulua unille.
07.30 kello pärähtää ja nyt en kyllä muista, millon viimeksi olisin torkutellut. Vasta vailla kahdeksan jaksoin nousta ylös vuoron vaihtoon.
Työvuoron vaihto, raportit tapahtumista ja kirjalliset työt hoidin sekä aamiaisen söin, jonka jälkeen yhdeksän main lähdin ajelemaan kotiin päin. vajaa 15 kilometrin matka kotiin on hyvä aivot narikkaan matka, unohtaa soivat puhelimet ja muun hälinän työvuorosta.
Karautin suoraan postille, josta hain pari pupusta sohvalle istuskelemaan ja ostin helmililjat itselleni äidilleni iloksi. Kotiin tullessa ajelin suoraan naapurin pihaan ja hiippailin äiskän luokse, nappasin Sacun päivähoitoon ja kotiin. 
Kotosalla on aina hurrja tervehdys komitea vastassa, aivankuin olisin viikkosotalla ollut poissa kotoa. Valitettavasti useasti myös siivo on sen näköistä.. 
Eikun siis pusut ja tervehdykset pissatukset ja kakatukset, työ kassin purkaminen ja kalsarit jalkaan. 
ensitöikseen imuroin ja siistin paikat, astiat tiskailin ja arvelin, että ruettava lounaan valmistukseen. Kaupassa käynti vielä pikaiseen ja tuumasta toimeen. Lounaan ohella olin onneksi fiksu ja tekaisin makarooni salaatin illalle valmiiksi. Jauhelihakeittoa, karjalanpiirakoita ja mustikkarahkaa. Muonitin naapurin lapset samassa. Pyykkiä pari koneellista ja jo rupesi mökki näyttämään ei niin eletyltä. ;)
Pikkuveljen ja toisen apumiehen kanssa rupesimme navetan lampolaa remppailemaan iltapäivällä ja viiteen mennessä olikin jo hyvin mallillaan työt. Vapautuksen annoin siinä vaiheessa työnteosta ja arvelin, että lähtisin päikkärit nukkumaan pitkän yön jäljiltä. 
Edelleenkään en päässyt päikkäreille asti, kun juurruin telkkarin eteen virkkailemaan tiskirättejä. Pari tekaisin ja yhden viimeistelin. Pikkusisko kävi iltapäiväunet nukkumassa ja rakas ystäväkin Pohjanmaalta asti kylässä, telkkua, juoruja iltapaa ja earth hour:a, näin menikin loppuilta. Yhdentoista aikaan vielä koirien pissi kakat ja omat hampaat, jolloin peilistä katsonutta rehellisesti sanottuna säikähdin. Vuorokausi paistoi kasvoilta ja voin luvata, ettei taaskaan valokynä pelastaisi aamusta!

Tällaisissa tunnelmissa meni päiväni lauantaina. Iloinen olen lampolan etenemisestä, sillä perjantaina saapuu lampaat.
Useasti töistä tulopäiväni menee aikalailla juostessa, kun taas tänään olen vähän lötkönnyt ja vielä vähän lötkönnyt. omia hommia ja harrastuksia tehdessä. Huomenna rupeankin taas valmistautumaan työvuoroon ja siivoilemaan kotia siihen kuntoon, että voin taas työvuoron jälkeen tulla tänne siivoamaan. :D



Vieläpä esittelen tässä Kipan Pajalta saamani tunnustuksen.
Sain tämän jo liian kauan aikaa sitten, en muistanut jakaa tätä eteenpäin.


Kiitos paljon Kipa ja terkkuja sinne reissun päälle! :)

Taidan jakaa tätä eteenpäin
Jo mainittuun Jovelaan Johannalle
Kikille
Rouva Kivitikalle
Helille
sekä Sonnihakaan keltaiseen tupaan

Toki olisi mukava kuulla myös teidän päivästänne ja muistakaa osallistua Jovelan kilpailuun sen ohella! :)

Rauhallista palmusunnuntai iltaa teille kaikille!

-Jonna-