maanantai 11. maaliskuuta 2013

Nyt sinne kuistille!

En ihan ennättänyt edellisen postauksen huomiselle esittelemään lasikuistin aarretta, mutta tässä se nyt tulee!
Tässä kuitenkin yksi ennen kuva vielä.


Vihreä pieni puinen sohva. Oikea aarre kuistille.
Mies ennätti yksi ilta toivoa, että kuistille olisi hyvä joku puinen sohva jossa säilytyslaatikko tuomassa tilaa.
Seuraavana aamuna sain sähköpostia ja tarjottiin juuri puista sohvaa, joten voiko nyt olla tarttumatta tällaiseen!
Aion kyllä aamuteet keväämmällä tuossa nauttia.
Jonkun pienen sievän pöydän kun vielä tuohon kupeeseen saan, niin ai että on hyvä!

Kynttilä kutsut menivät eilen myös mukavissa tunnelmissa, tarjoamisten jälkituhoamisetkin kestivät iltaan saakka.
Tässä vielä maistiaiset tännekkin tarjottavista.
Näiden lisäksi paistelin vielä munkit. Ne ovatkin enää ainuat eväät mitä eiliseltä jäljellä. :)

Tässä bloggailu katkesi kuin kannan lento, kun rupesin kuuntelemaan oikein maireaa mässytystä.
Pirulaiset herkutteleevat vasta siivotuilla matoilla kissan kakalla!
Oikea herkkuboksi kun sinne pääseeväät salaa.
Kissa kun osaa laatikkoonsa tehdä, niin eikös nämä pikku termiitit kantele ne ympäri taloa, jottei liian tarkoituksen mukaiseen lopputulokseen päästäisi sisäsiistin kissan suhteen.
Eikun siis torumaan ja siivoamaan sondet lattioilta..

Terkuin
-Jonna-

12 kommenttia:

  1. Miten sattuikin noin passelisti mitoitettu puusohva löytymään! Se on kuin tuohon tehty! Ihana!

    Hassuja nuo koirat. Kämppikseni koira aikoinaan aina kävi kissojeni laatikolla mussuttamassa. Crunchy snack bar'iksi kaverini sitten kissojen vessaa kutsui, koska ne kissanhiekkaiset kikkarat rouskuivat viehkeästi koiran suussa sen mutustellessa herkkuja.

    Outoja tyyppejä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä, viisi senttiä pienempi kuin tuo seinän leveys. ;)
      Juu, kerrassaan outoja puupäitä! Kyllä joskus ne herkkuperssiit ottaa päähän, mutta ihaniahan ovat aina lopuiltaan.<3

      Poista
  2. Ihana tuo sohva! Samaa kuin Johanna tuossa jo sanoi, aivan mahtava mitoitus :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaankin! Ja kuinka tilauksesta se aöhköposti tipahti. Mies epäilee pian uskaltaako meillä enää mitään vanhoihin kalusteisiin liittyvää toivoakkaan ääneen. ;)

      Poista
  3. hih, ihanat herkut kaikilla :D
    Mulla on muuten samat ruusukupit kuin sun bannerissa, ovat mummin perintöä. Ei kai kovin arvokkaita, mutta tunnearvoa sitäkin enemmän <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehheh, kuvassa nyt esittelin meidän herkut, kun arvelin niiden kiinnostavan koiran herkkuja enemmän..
      Minun ruususeni ovat myös mummin peribtöä. Ja tosiaan rahallinen arvo on mitätön, mutta tunnearvo sanoin kuvaamaton!
      Näyttivät jossain peräänkuuluttaakkin tuota astiastoa, ja toisen näin myynnissä olevan. :)

      Poista
  4. Sehän istuu paikalleen kuin hansikas. Justiinsa siihen kuin tehty :) Värikin on niin täydellisesti mätsäävä. Ja mitä herkkuja; oi,oi,oi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo väri on musta herkku! En tiennytkään oikein tollaista olevan. Pistaasi?
      Ja kyllä se ryhdikkäältä hansikkaslta voisi näyttää. ;)

      Poista
  5. Miten voikin olla noin täydellinen sohva, aivan kuin tehty tuohon. Se on se koirien ja kissojen ero :)

    VastaaPoista
  6. Ja se täydellisyys lie odotteli satavuotta tuohon pääsyään. :)
    Ja juu, myönnyn tuohon, että kuninkaallisen ja alamaisten ero näyttäytyi eilen selvästi.. ;)

    VastaaPoista
  7. Tämä oli siis itseään toteuttava ennustus. Mitäköhän sitä itse toivoisi! Aivan upea tuohon sekä tyyliltään että väriltään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Illalla tähden lennon aikaan kannattaa toivoa aina!
      Mies vaan ei tainnut tietää tähden lennon toivomuksesta ja erehtyi puoli harkitsemattomasti suustaan toiveen laskemaan. :D
      Pirulainen oli puoliso kun aamutuimaan sen jo toteutti! :D
      Se on kyllä kuin tehty tuohon, ihastuttaa aina ohikulkiessa, vähän myös harmittaa kun en vielä kahvia tarkene nauttia tuossa. :)

      Poista