sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Huh, jännää!


Nyt ollaan kyllä jo ihan oikeasti eletty syksyyn asti.
 sillä kesän koitoksessa kävi niin, että tervetuloa kutsu koulun penkille tuli!
Määrä oli aloittaa sitten syksyllä, siihenhän oli kesällä pitkä aika. 
Nyt on pitkä aika eletty ja huomenna aamusta on istuttava reippaana ja vastaanottavana opintiellä.

Elämä mullistuu vähän, vaikkakin kovin vähän. 
Yritän olla innokas ja sitäpaitsi pianhan se puoli vuosikymmentä on ohitse ja koulu käytynä! 
Ei paniikkia siis..

Motivaatiota lupasin saada koko koulun ajan tästä koululaukusta, varmasti jaksan lupasin.
Äitikin osallistui tukemiseen ja oli hommannut reippaalle koulukkaalleen (hehheh, kuinka tuo huvittaa!) motivaatiokyniä, vaaleanpunaisia.
Tänään siis vielä nautin vapaa-ajasta, huomenna heitän sille hyvästit ja tuskailen puutuneen takapuoleni kanssa ensimmäisen viikon, mutta edelleen lupaan jaksaa!


Opintieltä esittelen vielä Päivärinteen tuvan syysilmettä. Vaaleaa tyynyä ja uutta verhoa, vaaleanpunainen sai kyytiä kerta sapiskalla ja olokin keveni kun harmaus laski.




Kun harmaata tuli sisustukseen, tuli myös asukkeihin. Aivan ei nyt sisustus tyylin mukaan tämä rouva meille tullut, mutta sattui sopivasti myös väreihin. 
Moosa kissa oli vähällä kokea karmivan kohtalon, kun oli jo ikiuneen aika varattu eläinlääkärille perheen allergian vuoksi. 
Minnekkäs muuallekkaan ne kauniit eläimet pelastetaan kuin meille.. 
Hyvin on totuttu ja tutustuttu, ihana ja vaativa, ennenkaikkea nimensä mukainen pyhä birma.
Jalkoja laskiessa totesin myös, että rupeaan torpan vilistäjien luku olemaan täynnä.


Intoa teille ensiviikolle!
Nyt me Moosan kanssa lähdetään sohvan mutkaan vielä ilman palautettavien tehtävien taakkaa vähän köllimään, köllötelkää tekin onnellisena!
-Jonna ja Moosa-