tiistai 23. lokakuuta 2012

Tupa ihmiselon näköisenä

Jopas on aika vierähtänyt viimeisimmästä kirjoittelusta. Netti ei ole ottanut toimiakseen, joten keskityin itse olennaiseen eli remppailuun. 
Myös se remppailu ja sitä hieman hidastava työelämä on vienyt omat mehunsa tässä syksyn pimeydessä.
Päivärinteen tupa on kuin onkin nyt hiottu ja rälläköity, hommassa ei onneksi kun kerran rälläköity sormeen, -tosin ei omaani. 
Kovin ystävällsesti kyllä yritin tarjota, että oisin ommellut haavan kotona vain ilman puudutetta, muut vehkeet kun olikin jemmassa minulla.
Potilas vaati päästä päivystykseen?!
No siinä sitten jouduin sairaslomaa kirjoittamaan ja pitämään pakollisen mietintä tauon. 
Edellisestä viisastuneena soitin pari työmiestä ja niinhän siinä kävi, äiskän kanssa rälläköitiin viikko sotalla vähän yli puolet tuvasta ja ne työmiehet tunnissa ja vartissa sen lopun puolikkaan. 
Sitä paremmalla syyllä muistan mainita kuka siitä tuusaroi hioa sen puolitupaa.. :)

Kaikkien hiontahommien jälkeen olikin koko talon 10 sentin pölykerroksen karkoittaminen ajankohtainen. Myös tuvan lattia sai valkoisen pinnan. 
Oivoi kun Villa Päivärinne nyt kukoistaa, eikä malttaisi töissäkään käydä.<3
keittiön pömpelin remppa tehtiin halppis linjalla. Sitten tulevassa isossa rempassa kun keittiö ei jää tähän nurkkaan. 
Taisin peräti 100 euroa laittaa keittiön remonttiin.
Nyt ei sitten kuitenkaan sattunut löytymään niitä pahimpia remppakuvia, joten taidan mennä takapuoli edellä puuhun ja esitellä missä tunnelmissa tällähetkellä ollaan. 

Minni vähän zoomailee, että kamera ei kovin vinossa.
Nämä tuolit olisi ihanat istuskella ja vähän mietiskellä, mutta molemmat valloitettu arvovaltaisempaan käyttöön.

Nojoo, kyllähän ne kattolistat puuttuu. 
Minä niin nuista tuoleista tykkäisin tuossa pöydässä, kovasti kuitenkin uhkaa, että meistä voimakkaampi kantaa sen pirtinpenkin tuohon. 

Siellä se pikku keittiöni olla tönöttää. 

   Dynamiitti laatikkoon laitoin nuo viltin tohakkeet. Myös nuita joulukuusia huonekuusia kantautuu kun itsestään sisälle! 
Nakkisoppanenkin maistuu paljon paremmalta tässä tuvassa. :)

Vielä vähän kuvaa tästä nurkasta mikä on vailla kokonaan inspistä. 
 Sieltäkun ei löytynytkään sitä hirttä koko matkalta, joten sipaisenko tiiliseinää vai vai?
Ja juu, siellä on jo pipari kuppi pöydällä, join myös glögiä vähän torttujen kanssa viikonloppuna. 

Paljon tulikin kuvia tälläkertaa. Kertomista olisikin kovin paljon, mutta kummitäti vieressä hopottaa joulukuvastoista, joten vetäydyn nyt niihin puuhiin. kröhöm, yhtäänhän kun ei ne kiinnosta.. 
Huomenna taidan kaikista kommelluksistani huolimatta yrittää tehdä leipee leivinuunissa. Juu-u, näissä aiheissa palaamisiin!

-Jonna-
 

5 kommenttia:

  1. Jestas tuo teidän lattia on ihanan näköinen - eikä hassummalta näytää muutenkaan!

    Eikä mitään pirtinpenkkiä!!!! Sen voi heivata johonkin seinänviereen sitten joskus...tai pihalle...tai... ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HYVÄ! Mielipiteesi pirtinpenkistä siis! Sillä tästä on viikkosotalla väännetty kättä. Aion esittää kommenttisi sille voimakkaammalöe. ;)
      Sain pitää nuo tuolit tstaiseksi sillä virukkeella, kun ne on voimakkaamman mielestä juhlalliset ja päivärinteen tuvassakun on niitä juhlia jos toisia tulossa. (paniikki keksiä joka vapaalle viikonlopulle jotain että saan tuolini pitää! ;))

      Poista
    2. Ahaa...täältä pesee lisää taustatukea!
      Jos sohva jää pöydän kaveriksi, se tarvitsee EHDOTTOMASTI korkeaselkänojaiset tuolit toiselle puolelle! Jos siinä olisi pirtinpenkki, näyttäisi koko systeemi kaatuvan pirtin lattialle :)

      Jotta antakaa elämän olla yhtä juhlaa ja nauttikaa tuvastanne :)

      Poista
  2. Uuh ja aah noi hirsiseinät on niiiiiin ihanat. Juu, tiiliseinä on kanssa ihana. Sitä vaan sinne missä hirret uupuu. :D

    Mikäs ihanuus roikkuu katosta piparien päällä?

    Ootko käynyt postissa viime aikoina? ;)

    VastaaPoista
  3. Ah miten tunnelmallinen on Päivärinteen tupa! Niiiin kaunista. Saako kysyä, millä maalilla maalasitte lattiat?

    VastaaPoista