En osaa melkeimpä sanoa, kuinka aloittaisin.
Kummitäti ihmetteli nurkkakaapin tarvetta niin kauan, kunnes näki kaapin.
Perusteluja kaapin ostosta en paljon edes esitellyt, päätin että tämän osalta ei tarvita.
Asia ratkesi ostanko kaapin vai en, kun muistin, että onhan talossani vielä tyhjiä nurkkia!
Kaappi on siis aivan oikea Karjalainen. vuosiluku kertoo 1943.
Takaa sekä päältä löytyy myös tekstiä, mutta niin paljon me ei olla tutustuttu vielä.
Kaapilla on myös perhe. Samaa väritystä oleva pirtin kalusto. Kalustolle minulla ei ollut tarvetta, mutta koska perhe on pysynyt sodista ja maailman uudistumisen pyörteissä yhdessä on selvää, ettei se nytkään hajoa.
Kalustolle onkin oikein tärkeä virka sitten joskus kesäkodissa. Siihen saakka se on hyvässä tallessa.
Mietiskelin tuossa nurkassa komeasti istuvaa kaappia, kuinka tärkeä se on täytynyt olla sen Karjalasta pelastaneelle. Pitkä ja kivinen vastoinkäymisiä lukuunottamatta on matka tänne Savoon ollut, kun tuollaisen kuorman on mukaansa ottanut, on sen täytynyt olla erityinen.
Toivottavasti kaappi on pitänyt hyvänään rakkaita omistajiaan koko niiden elämän ajan ja vasta sitten siirtynyt eri omistajalle uuteen tehtävään, sillä muutoin se kantaisi surua ja mielen painoa mukanaan.
Uskon, että jokainen sen reissun aikana koti on ollut rakastava, sillä ovat ottaneet luokseen ja mahdottoman paikan tullessa antaneet eteenpäin sellaiseen kotiin.
Edellisestä omistajasta ainakin tiedän sanoa, että rakastava on! :)
Päivärinteellä on nyt pysyvä paikka rakastavassa kodissa tuollaiselle matkamiehelle.
Epäilen tämän kalusteen olevan miespuolta, joten nurkanherra taitaa nimensä olla.
Sijoituspaikakseen sai nyt kirjaston. paikka ei ehkä ole aivan täysin sen arvoisekseen sopiva, mutta toivon että väliaikaispaikka ennen sitten suurta remonttia kelpaisi.
Kirjastossa on uusi työpöytäkin, ollut nyt jo jonkun aikaa kuitenkin.
Ei ihan eilisen teeren poika tämäkään.
Väriltään on jotain minttua joka tekeekin nurkanherran olon varmasti tervetulleeksi tänne.
Laajempaa esittelyä taidan antaa myöhemmin.
Väriltään on jotain minttua joka tekeekin nurkanherran olon varmasti tervetulleeksi tänne.
Laajempaa esittelyä taidan antaa myöhemmin.
Tässä vielä kaapin yksityiskohtia. Uskomattoman kaunis maalaus, joka on säilynyt miltei virheettömänä.
Tuo laatikko on ihastuttava yksityiskohta, mutta ennenkaikkea äärimmäisen käytännöllinen.
Kaappivanhus kätkee sisälleen suuren määrän meille toivottua säilytystilaa.
Melkein ei ole totta, että en saanut kaappia puolilleenkaan täytettyä!
Evakon ääreltä ihastellen
-Jonna-
Evakon ääreltä ihastellen
-Jonna-
meillä se olis muuten samansatsin kapio arkku vm 43 niinko teilläkin. sininen ulkoa mutta sisällä ihan samanlainen vuosiluku ja tuo tollanen kukkakuvio.
VastaaPoistaVoi ei! En taida uskaltaa ääneen sanoa, mutta sanompa kuitenkin että sellaisen jos jostain löytäisi! :o
PoistaKomea on karjalainen nurkkaherra - ja näkee, että on kunniakkaasti kohdeltu!
VastaaPoistaAivan mielettömän ihastuttava löytö. Ja on kyllä teillä "kuin kotonaan" :D
Minustakin se esittelee, kuinka sitä on hyvänään pidetty. Ensimmäistä kertaa omistamani vanhan huonekalun kohdalla iskee harmi, miksi se ei osaa puhua tarinaansa. :)
PoistaIhan kuin olisi aina tuossa ollut!
VastaaPoistaAivan! Se edellinen nurkkakaappi, joka vaihtoi vain nurkkaa, oli jotenkin keikkiva tuossa. Tuo juurtui ja jymähti heti tuohon. :)
PoistaUpea! :) Nyt mä olen kateellinen sinulle. Mäkin haluan tuollaisen. :D
VastaaPoistaKiitos! Tämä tuli aivan yllättäen vastaan, tätä ehdotettiin minulle että olisi myynnissä. Joten kun ei oikein etsi, niin eteen sattuu oikeita aarteita. :)
PoistaKomea nurkkaherra, oiva koti monille tavaroille.
VastaaPoistaTosiaankin on, mutta lupaan etten rojuilla ylikuormita sitä. :)
PoistaMiten kaunis! Joku on tuota kaappia rakastanut ja vaalinut. Ihanaa, että se sai arvoisensa kodin.
VastaaPoistaKiitos! :) niin on tosiaan tainnut olla oikein aarre. :)
PoistaMeilläkään ei kyllä tuohon jää aivan lopullisesti, sittenkun on se oikea remppa niin pääsee tuvan nurkkaan. :)